keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Hitaita kohtaamisia




































Ennemmin tai myöhemmin elämässämme tulee eteen vaihe, jolloin kaikki kiirehtiminen vaikuttaa tarkoituksettomalta ja turhalta. Se vaihe voi olla elämänkaareen liittyvä, tai nousta esiin oppimisen ja luovien prosesseiden kautta. Hitaus voi toisaalta olla luksusta, jota riittää normaalielämässä vain valikoidusti joillekin.

Maalaaminen ja kuvan tekeminen on hidasta puuhaa. Teos on telineessä pitkiäkin aikoja ennen kuin se saa ”kasvot” ja merkityksiä. Sitä käy kohtaamassa päivittäin.  Saattaa käydä niin, että teos saa useitakin merkityksiä, joita taiteilija itse ei ole edes ajatellut. Joskus käy niin ihmeellisesti, että maalaus valmistuu nopeasti, jolloin nopeus on seurausta hitaasta kypsyttelystä ja kaikesta aiemmin tehdystä työstä.

 Tampere-talon näyttelyssä kolmen taiteilijan teokset kohtaavat tilassa toisensa, katsoja kohtaa teokset ja teoksissa värit ja muodot kohtaavat luoden kirjavan kudoksen. Näyttelyn taiteilijat toivovat, että katsojat viipyisivät teosten äärellä pitkään. He uskovat että hitaalla kohtaamisella, teosten äärelle pysähtymällä, teoksista saa eniten irti.

 Katariina Roivaisen vesisarjan maalaukset ovat syntyneet hitauden ytimestä: ”Olen katsellut vettä pitkiä aikoja parin viimeisen vuoden aikana ja yrittänyt ymmärtää sen olemusta. Vesisarja alkoi ilmaantua 2013, eikä ole vielä valmis. Haluaisin välittää katsojalle tunteen kiireettömyyden tuomasta levollisuudesta.” Katariina Roivainen opiskelee tällä hetkellä Repin instituutissa klassista kuvataidetta. Hän on SKJL:n jäsen vuodesta 2014 alkaen.

 Ada Iivosen teokset Mika Waltarin romaanin ”Sinuhe egyptiläinen” mukaan ovat figuratiivisia pastellimaalauksia. Iivonen innostui teemasta luettuaan taas kerran Waltarin teoksen. Maalaukset syntyivätkin aika nopeasti vajaan vuoden kuluessa. Tosin hän jo vuosien varrella ”Sinuheen” tarttuessaan haaveili joskus tekevänsä siitä kuvia. Iivosta kiinnostivat eniten Sinuhen kohtaamiset eri henkilöiden kanssa - ei kuitenkaan sarjakuvamainen kerronta. Ada Iivonen on Pirkkalan Taidekoulun käytyään pitänyt muutamia omia näyttelyitä ja opiskellut taiteen alaa ja historiaa. Kaikkein tärkeimpänä hän pitää kuitenkin intohimoa ja lumoutumista väreihin.

 Laura Laurilan abstraktit maisemat ovat hänen uusinta tuotantoaan. Eläinaiheisista akvarellimaalauksistaan tunnettu Laurila kokee akryylimaalit ja isot maalauspohjat vapauttaviksi välineiksi, joiden avulla hän pääsee irti esittävyydestä ja klassisen kuvanrakentamisen konventioista. Laurila pyrkii teoksillaan intuitiiviseen visuaaliseen ilmaisuun. Teokset syntyvät jonkin välähdyksenomaisen mielikuvan alulle panemina ja ilmaisevat usein energiaa ja liikettä. Laura Laurila on tamperelainen kuvataiteilija ja muusikko, joka opettaa mehiläisvaha- ja akvarellitekniikkaa ja tekee tilaustöinä muotokuvia eläimistä.

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Taidetta Kahvisalongissa

Näyttelyni Vuosien varrelta somistaa Kahvisalongin seiniä lokakuun ajan. Pääosin vanhoista teoksistani koostuva näyttely sopii tunnelmalliseen kahvilaan erittäin hyvin, vaikka pelkäsin, että tuleeko kokonaisuudesta varsinainen sillisalaatti. Vai mitä sinä olet mieltä? Kahvisalonki on avoinna maanantaista perjantaihin 10-18 ja lauantaisin 10-15 osoitteessa Tuomiokirkonkatu 34, Tampere.



Näyttelyssä on myös muutamia uusia teoksia, kuten nämä grafiikan työt. 




maanantai 31. elokuuta 2015

Lehmäleirillä maalauskursseja pitämässä

Eräänä elokuisena viikonloppuna matkustin Tampereelta Ilomantsiin matkalaukku täynnä maalaustarvikkeita. Oli lehmäleirin ensimmäinen päivä. Maukkulan vanhalla kyläkoululla toimii Mustikkamäki niminen pitopalvelu ja matkailuyritys, jonka tunnelmalliseen saliin purin laukkuni sisällön ja opetus saattoi alkaa. Tarkoituksenani oli opettaa leirillä mehiläisva- ja akvarellimaalausta.



Myös leiriläiset olivat tulleet kaukaa, suurin osa Helsingistä ja kaksi Oulusta. Heille ensisijaista leirillä oli saada viettää aikaa eläinten kanssa ja maalaamiseen he suhtautuivat aluksi hieman pelokkaasti ja väistelevästi. Tästä syystä valitsimme ensimmäisen päivän tekniikaksi mehiläisvahavärit. Sulattaessaan värejä maalausrautojen pohjiin ennakkoluulot hiljalleen karisivat leiriläisten mielistä. Jälleen kerran sain todistaa mehiläisvahamaalausteniikan terapeuttista vaikutusta ihmisiin, jotka luulevat etteivät osaa maalata, tai etteivät pidä maalaamisesta. Tekniikan helppous ja nopeus yllätti jokaisen ja vaikka kaikkia teknisiä hienouksia emme nopealla kokeilulla edes yrittäneet ottaa haltuun, saivat kaikki mukaansa muutaman kivan kortin muistoksi. Kursseille osallistui myös muutamia Ilomantsilaisia kuvataiteen harrastajia, jotka olivat hyvin innoissaan sekä mehiläisvahatekniikasta että akvarellimaalauksesta.






Kaikenkaikkiaan viikonloppu oli ihanan lämminhenkinen, aurinkoinen ja rauhallinen. Hauskat eläimet, huikean hienot vaaramaisemat, ihanat ihmiset ja kyläkoulun rauhallinen tunnelma tekivät lehmäleiristä unohtumattoman kokemuksen, jota voin suositella lämpimästi muillekin. Mustikkamäellä järjestetään myös hiljaisuuden leirejä, jotka sopivat henkilölle, joka ei eläinkosketusta erityisemmin kaipaa, mutta joka haluaisi nauttia majoittumisesta luonnon helmassa. Vaaralla laella voi antaa virkistävän tuulen puhdistaa stressaantuneita ajatuksia ja metsän notkon rauhan tasoittaa sydämen sykettä.


maanantai 25. toukokuuta 2015

Uusia akvarellikortteja


Hain tänään painosta uusia akvarellikortteja kolmesta maalauksestani. Näitä voi ostaa suoraan minulta 2€/kpl tai 5€/3kpl. Korteissa on toisella puolella osoiteviivoitus ja teoksen nimi.

perjantai 22. toukokuuta 2015

Maalausnäytösten satoa



























Tässä muutama maalaus viime viikonlopulta, jolloin Taidetarvikeliike Arteljee ja Kehysliike Malkki järjestivät akvarellitapahtuman, jossa esittelin maalaustekniikkaa ja työvälineitä. Tapahtumassa oli hyvin lämminhenkinen ja innostunut tunnelma ja oli ihanaa maalata valoisassa Arteljeen tilassa. Monet tapahtumaan osallistuneista olivat aktiivisia ja taitavia akvarellisteja itsekin, mutta olivat kiinnostuneita näkemään minun maalaustapaani ja kuulemaan vinkkejä tekniikasta.

Kukkamaalauksessa demonstroin "märkää märälle" -tekniikkaa ja vasikat edustavat hallitumpaa "märkää kuivalle" maalaustapaa. Kuvassa näkyvät myös esittelyssä olleet uudet Windsor & Newtonin vesiväriliidut, joita voi käyttää hyvin monipuolisesti. Liiduissa on paljon pigmenttiä, hyvä valonkesto ja niitä voi käyttää myös vesivärinappien tapaan.


torstai 16. huhtikuuta 2015

Vaisu Luksus

Mieheni Janne Laurila on hiljattain perustanut uuden yhtyeen (hänellä on niitä monta), jonka nimi on Vaisu Luksus. Tämän muunmuassa kakkuvuokia soittavan noiseyhtyeen toinen osapuoli on Jukka Nousiainen. Osallistuin tähän taideprojektiin maalaamalla akryyleillä levyjen kansia. Janne hoiti leikkaamisen ja liimaamisen. Tämän pienen julkaisun (n. 20kpl) jokaisella levyllä  on nyt uniikit kannet. Jannen toiveesta käytin pääosin vaaleita ja pastellisia sävyjä. Koska ne ovat epätyypillisiä noiselevyille.








torstai 2. huhtikuuta 2015

Kartonkigrafiikkaa ja lyöntimetallia


Kartonkiset painolaatat

Kaksi vedosta

Lyöntimetallia, liimaa ja siveltimet

Lyöntimetallin kiinnitys

Kokeilin ensimmäistä kertaa lyöntimetallin lisäämistä grafiikan vedokseen ja kuvasin prosessia muutaman kuvan verran. Tähän teokseen inspiraatio tuli kiiltäväkuorisista ötököistä, niiden mielenkiintoisista muodoista ja kuvioista. Jätin ötököiltä jalat pois, koska etsin abstraktimpaa ilmaisua aiheeseen. Nyt kuvassa voi nähdä vaikka vaaseja, hedelmiä, tai kuten poikani ilkikurisesti totesi, eläinten kakkoja.

Kartonkigrafiikan tekeminen on huippu hauskaa, vaikkakin melko työlästä ja hidasta hommaa. Nyt olen päässyt vedostamaan vain keskiviikkoisin muutaman tunnin  kerrallaan, joten kuvia syntyy verkkaiseen tahtiin. Haaveissani on ostaa oma prässi, mikä mahdollistaisi työskentelyyn syventymisen aivan uudella tavalla.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Omakuva




Tein muutaman harjoituksen omakuvasta, joissa yhdistelin tussipiirrosta ja akvarellia. Tällainen sekatekniikka on kiehtonut minua jo pitkään ja nyt käytin mallina itseäni. Toisessa kuvassa olen muutaman kuukauden vanha ja toisessa kuvassa kolmekymppinen.