keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Hitaita kohtaamisia




































Ennemmin tai myöhemmin elämässämme tulee eteen vaihe, jolloin kaikki kiirehtiminen vaikuttaa tarkoituksettomalta ja turhalta. Se vaihe voi olla elämänkaareen liittyvä, tai nousta esiin oppimisen ja luovien prosesseiden kautta. Hitaus voi toisaalta olla luksusta, jota riittää normaalielämässä vain valikoidusti joillekin.

Maalaaminen ja kuvan tekeminen on hidasta puuhaa. Teos on telineessä pitkiäkin aikoja ennen kuin se saa ”kasvot” ja merkityksiä. Sitä käy kohtaamassa päivittäin.  Saattaa käydä niin, että teos saa useitakin merkityksiä, joita taiteilija itse ei ole edes ajatellut. Joskus käy niin ihmeellisesti, että maalaus valmistuu nopeasti, jolloin nopeus on seurausta hitaasta kypsyttelystä ja kaikesta aiemmin tehdystä työstä.

 Tampere-talon näyttelyssä kolmen taiteilijan teokset kohtaavat tilassa toisensa, katsoja kohtaa teokset ja teoksissa värit ja muodot kohtaavat luoden kirjavan kudoksen. Näyttelyn taiteilijat toivovat, että katsojat viipyisivät teosten äärellä pitkään. He uskovat että hitaalla kohtaamisella, teosten äärelle pysähtymällä, teoksista saa eniten irti.

 Katariina Roivaisen vesisarjan maalaukset ovat syntyneet hitauden ytimestä: ”Olen katsellut vettä pitkiä aikoja parin viimeisen vuoden aikana ja yrittänyt ymmärtää sen olemusta. Vesisarja alkoi ilmaantua 2013, eikä ole vielä valmis. Haluaisin välittää katsojalle tunteen kiireettömyyden tuomasta levollisuudesta.” Katariina Roivainen opiskelee tällä hetkellä Repin instituutissa klassista kuvataidetta. Hän on SKJL:n jäsen vuodesta 2014 alkaen.

 Ada Iivosen teokset Mika Waltarin romaanin ”Sinuhe egyptiläinen” mukaan ovat figuratiivisia pastellimaalauksia. Iivonen innostui teemasta luettuaan taas kerran Waltarin teoksen. Maalaukset syntyivätkin aika nopeasti vajaan vuoden kuluessa. Tosin hän jo vuosien varrella ”Sinuheen” tarttuessaan haaveili joskus tekevänsä siitä kuvia. Iivosta kiinnostivat eniten Sinuhen kohtaamiset eri henkilöiden kanssa - ei kuitenkaan sarjakuvamainen kerronta. Ada Iivonen on Pirkkalan Taidekoulun käytyään pitänyt muutamia omia näyttelyitä ja opiskellut taiteen alaa ja historiaa. Kaikkein tärkeimpänä hän pitää kuitenkin intohimoa ja lumoutumista väreihin.

 Laura Laurilan abstraktit maisemat ovat hänen uusinta tuotantoaan. Eläinaiheisista akvarellimaalauksistaan tunnettu Laurila kokee akryylimaalit ja isot maalauspohjat vapauttaviksi välineiksi, joiden avulla hän pääsee irti esittävyydestä ja klassisen kuvanrakentamisen konventioista. Laurila pyrkii teoksillaan intuitiiviseen visuaaliseen ilmaisuun. Teokset syntyvät jonkin välähdyksenomaisen mielikuvan alulle panemina ja ilmaisevat usein energiaa ja liikettä. Laura Laurila on tamperelainen kuvataiteilija ja muusikko, joka opettaa mehiläisvaha- ja akvarellitekniikkaa ja tekee tilaustöinä muotokuvia eläimistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti